Torstai 19. syyskuuta vuonna 1985. Kello on 7 aamulla Mexico Cityssä. Tohtori Ángel avustaa vaikeassa synnytyksessä keskussairaalassa. Keskustassa amatööritoimittaja Camila kuvaa riippumatonta uutisraporttia. Tlatelolcossa Gabriela lähtee töihin miehensä ja lastensa valmistautuessa päivään. Pian kello on 7.19... ja tuolla hetkellä koko kansakunnan elämä muuttuu.

Vuotta aiemmin Camila kertoo perheelleen haaveilevansa toimittajan työstä ja jättää Guadalajaran. Vuonna 1985 maanjäristyksestä on kulunut tunti. Keskussairaalalla raunioissa havaitaan elonmerkkejä. Gabriela, joka on hädissään lapsistaan, pyrkii kaaoksen keskellä takaisin Tlatelolcoon. Camila törmää joukkoon naisia, jotka ovat loukussa ompelimossa.

1950-luvulla Ignacio lupaa kuolemaa tekevälle äidilleen pitävänsä aina huolta pikkuveljestään Ángelista. Vuonna 1985 Ángel jatkaa pelastustöitä kaksi tuntia järistyksen jälkeen, kun Ignacio saapuu paikalle. Camila kohtaa Gabrielan Tlatelolcon lähellä, missä poliisi ei päästä ketään läpi. Raunioissa Alberto löytää toisen eloonjääneen.

Gabriela tekee tiliä menneisyydestään ja avioliittonsa ongelmista. Maanjäristyksestä on kulunut kolme tuntia. Ángel löytää uuden tavan päästä loukussa olevien vastasyntyneiden ja hoitajien luo Pepínin avustuksella. Gabriela ja Camila pääsevät kumpikin tahoillaan poliisien ohi rakennuksen raunioille Tlatelolcossa. Samaan aikaan Alberto ja Regina lähestyvät päivänvaloa.

Hiljattain Ángel oli perustamassa perheen, mutta menneet virheet piinaavat häntä yhä. Maanjäristyksestä on kulunut neljä tuntia. Pelastustyöt sairaalalla jatkuvat opiskelijoiden avustamina. Tlatelolcossa raunioista etsitään yhä eloonjääneitä. Joku huutaa apua syvältä romun alta.

Camilalle selvisi, että tie pääkaupungin uutismaailmaan on kivinen, mutta kokemukset valmistivat häntä nykyhetkeen, jossa maanjäristyksestä on kulunut viisi tuntia. Ángelin, Ignacion ja Camilan kohdatessa kireissä tunnelmissa käynnistyy kilpajuoksu aikaa vastaan kansainvälisen avun pyytämiseksi. Hallituksen ja Ignacion aikeet paljastuvat viimein.

Kun maanjäristyksestä on kulunut kuusi tuntia, Chaven ja Pepínin on tehtävä tärkeä päätös. Tlatelolcossa tuntikausien sitkeät raivaustyöt tuottavat tulosta. Gabriela ja Alberto pääsevät lähemmäs lapsiaan. Beto etsii ulospääsyä, ja Pablo ja Lucía sinnittelevät parhaansa mukaan. Sairaalan raunioissa hoitajat käyvät epätoivoisiksi.

Vuotta aiemmin rakennusfirmassa työskentelevä Alberto syyttää työnantajaansa asuinrakennuksensa huonosta kunnosta. Vuonna 1985 maanjäristyksestä on kulunut seitsemän tuntia. Raunioissa Hildan ja Toñan on selvittävä hengenvaarallisesta toimenpiteestä. Camila saapuu lentokentälle Ignacio ja Guillermo kannoillaan.

Joitakin kuukausia aiemmin Lucía ja Pablo rakastuvat bänditreeneissä. Lucíasta tulee Pablon pakopaikka kehnoista kotioloistaan. Nyt maanjäristyksestä on kulunut kahdeksan tuntia, ja kaksikko on yhä loukussa raunioissa hapen käydessä vähiin. Keskussairaalalla koetaan ihme tragedian keskellä. Samaan aikaan vangittu Camila saattaa saada apua yllättävältä taholta.

Kauden päätösjaksossa maanjäristyksestä on kulunut yhdeksän tuntia. Viranomaiset ahdistelevat Camilaa edelleen. Ignacio määrää, ettei kukaan saa mennä raunioihin, vaikka Rosarion ja vastasyntyneen pelastuminen on juuri käsillä. Ángelin on tehtävä ratkaisevan tärkeä päätös. Tlatelolcossa Lucían ja Pablon henki on hiuskarvan varassa, mutta yllättävä apu saattaa muuttaa kaiken.