Sisäänpäin kääntynyt vanha mies (vanha Sodhi) on tullut tapaamaan siskoaan (Urmila) ja tämän sukulaisia Subhashia (Urmilan poika) ja Amaria (Subhadhin poika) Singaporeen. Isosiskonsa aloitteesta aloitteesta vanhan Sodhin mieleen tulee sotavuoden 1942 tapahtumat, joista hän on vaiennut. Hän kertoo Singaporen taistelun kiistanalaisesta lopusta ja brittien Intian armeijan sotilaiden kohtalosta.

Antautumisen jälkeen sotilaiden kohtalo oli Japanin armeijan armeliaisuuden varassa. Intian sotilaat muuttuivat, kun Netaji määräsi muodostamaan Intian kansallisarmeijan. Aloitteleva valokuvaaja Maya haluaa liittyä vapausarmeijaan. Sodhi ja Arshad ymmärtävät, että Intia on heidän kotimaansa, ja että heidän on taisteltava sen itsenäisyden puolesta.

Maya ja Rasammah värväytyvät naisten armeijaan. Rajan ja monet muut siviilit liittyvät INA:han. Kaikki värväytyneet joutuvat kovaan koulutukseen. Vuodessa 1996 Amar saapuu Burmaan vanhan Sodhin kanssa, ja he tapaavat Ranin (Amarin burmalainen ystävä). Vanha Sodhi päätyy ampumaan burmalaisen sotilaan, mikä käynnistää vaarallisen ketjureaktion.

Maya, Sodhi ja INA:n sotilaat eivät luovu toivosta, vaikka lentokoneet pommittavat heidän juniaan. Vanha Sodhi päätyy Rangooniin, jossa vanhat muistot heräävät henkiin - intialaisten sotilaiden vaikeudet ja kaiken tuhonneet sateet. Siinä tilanteessa japanilaiset määrättiin perääntymään.

Brittien ilmavoimat hyökkäävät leiriin, mutta se ei estä sotilaita jatkamasta marssia pysäyttääkseen brittien etenemisen. Sodhi määrää haavoittuneet perääntymään Rani Jhansi -rykmentin kanssa. Vanha Sodhi satuttaa jalkansa viidakossa eikä voi jatkaa matkaa. Amar ja Rani lähtevät hakemaan apua, mutta pysähtyvät kuullessaan räjähdyksen.